Jauhot

Viljatuotteet ovat tärkeä osa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Viljan jyvistä saadaan muun muassa jauhoja, suurimoja, hiutaleita ja leiseitä. Tänä päivänä jauhovalikoima on hyvin monipuolinen. Kotileipurilla onkin varaa valita eri ruokiin tai leivontaan parhaiten sopivia jauhoja. 

Ruisjauhoissa on runsaasti kuitua

Ruis on vanhin viljakasvi, ja varsinkin meillä Suomessa tärkeä leipomoteollisuuden raaka-aine. Ruis on kuulunut suomalaiseen ruokavalioon jo tuhansia vuosia, ja sillä on edelleen vahva asema. Ruisleipä on yksi suomalaisen terveyden, elinvoiman ja sisun symboli.

Ruisjauhoissa on runsaasti suoliston hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeää ravintokuitua. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kuidun tarve on 25‒35 grammaa vuorokaudessa. Se täyttyy, kun syö 5-6 täysjyväruisleipää päivässä.

Ruisjauho sopii hyvin kuitupitoisten leivonnaisten, kuten sämpylöiden ja erilaisten piiraiden leivontaan. Kokeile ruisjauhoja myös makeisiin leivonnaisiin.

Erikoisvehnäjauho sopii kakkuihin ja pikkuleipiin

Erikoisvehnäjauho on hyvä yleisjauho kaikkeen leivontaan ja ruoanvalmistukseen. Käytä erikoisvehnäjauhoja, kun leivot kakkuja, muffinsseja ja pikkuleipiä eli silloin, kun kohotat taikinaa leivinjauheella tai ruokasoodalla.

Puolikarkea vehnäjauho on paras pullan leipomiseen

Puolikarkeassa vehnäjauhossa taikinasitko muodostuu nopeammin, siksi se sopii hyvin pullan, korvapuustien ja vaalean leivän leivontaan eli hiivataikinaan.

Vinkki! Peitä kohoava pullataikina muovisella päällysteellä, sillä kangasliina muodostaa helposti kalvon ja kosteutta haihtuu turhaan.

Hiivaleipäjauho sopii sämpylöiden valmistukseen

Hiivaleipäjauho valmistetaan kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen ravintorikkaimmasta osasta. Siksi se on tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. Hiivaleipäjauho sopii monenlaisten leipien, sämpylöiden ja piirakoiden valmistukseen.

Säilytä jauhoja kuivassa ja viileässä

Jauhot säilyvät parhaiten viileässä, kuivassa ja ilmavassa paikassa. Viljavalmisteet imevät itseensä helposti hajuja, joten samassa paikassa ei kannata säilöä voimakastuoksuisia tuotteita. Jauhot säilyvät valmisteesta riippuen keskimäärin kaksitoista kuukautta.

Vehnä on tärkein ruokaviljamme

Suomessa viljellään pääsääntöisesti neljää viljalajia: vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Vanhimman viljelykasvimme ohran jyviä on löydetty jo kivikaudelta. Esimerkiksi entisaikojen herkku, pepu syntyi sekoittamalla raakoja ohra- tai kaurajauhoja veteen ja maustamalla suolalla. Vastaavanlainen jauhoruoka oli myös pääsiäisen herkku, mämmi, jota valmistettiin ruisjauhoista ja ohramaltaista. Tänä päivänä vehnä on tärkein ruokaviljamme, ruis tulee perässä hyvänä kakkosena.

Jaa sivu